TERAPIAAN VAI JOOGATUNNILLE?

Joogaa, meditaatiota, energiahoitoja, syvähengitystä, shamanismia, tantraa…erilaisia henkisiä suuntauksia sekä harjoituksia on lukuisia ja monet niistä ovat nykyisin myös iso osa länsimaalaisen tavallisen ihmisen elämää. Ei ole harvinaista, että myös terapiapalveluita käyttävät ja niitä tarvitsevat ovat kiinnostuneita myös muunlaisesta itsetutkiskelusta ja harjoittavat terapian rinnalla esimerkiksi meditaatiota tai joogaa.

Henkisellä harjoituksella en tässä yhteydessä viittaa
​uskonnollisuuteen tai hengellisyyteen vaan kiinnostuksen kohteisiin, joista moni löytää syviä merkityksiä omalle elämälleen. Henkiset harjoitukset voivat avata myös erilaisia kokemuksia tai tuntemuksia, joita voi olla vaikea selittää muille. Ihminen kaipaa ”henkistä vapautta” sekä oman tarkoituksellisuutensa ymmärtämistä. Usein juuri tämän ymmärryksen lisäämiseen monet henkiset harjoitukset tähtäävät. Terapian tarkoitus voi taas osaltaan olla vahvistamassa mielen ”rakennetta” riittävän lujaksi sekä yhtä aikaa niin joustavaksi, että myös säännölliselle henkiselle harjoitukselle omassa elämässä olisi tilaa ja siitä voisi kokea aidosti hyötyvänsä.


Terapia ja henkinen harjoitus yhdessä

Itsenäinen henkinen harjoitus olipa se sitten vaikkapa meditaatio voi jossain vaiheessa nostaa esille hankalia tunteita, muistoja tai esteitä oman kasvun tiellä. Niiden jäsentämiseen ja ymmärtämiseen taas terapian kautta voi löytää uusia keinoja. Luottamuksellinen ja vastavuoroinen keskustelu terapeutin kanssa on oivallinen tapa tulla tietoisemmaksi omista toimintamalleistaan sekä vahvistaa erilaisia arjessa tarvittavia selviytymiskeinoja. Turvallisen terapeutin kanssa on mahdollista vapautua omista tunnetaakoistaan sekä myös vanhoista, joskus jopa koko elämän mukana kulkeneista lapsuuden kaltoinkohtelun kokemuksistaan, jotka toisaalta voivat olla myös merkityksellisiä käännekohtia henkisen kasvun tiellä.


Sitoutuminen vahvistaa luottamusta elämään

”Hämmennys on myös uutta synnyttävä mielentila”

Joskus varsinainen oma sisäinen työ ja aito minuuden eheytyminen alkaakin silloin kun esimerkiksi huomaat heijastavasi terapeuttiin vahvasti omia tunteitasi tai vaikkapa kyseenalaistat ylipäätään omia syitä terapiassa käymiseen. Hämmennys tai turhautuminen eivät aina kerro suinkaan siitä, että suunta olisi väärä: juuri silloin vaaditaan sitoutumista, vaikeiden tunteiden sietämistä sekä aitoa luottamusta itseen ja omiin valintoihin. Sama pätee omaan henkiseen harjoitukseesi. Epäilys ja hämmennys voi olla kuin elämäsi risteyksen tienviitta, jossa lukee: haluatko todella jatkaa tähän suuntaan?

Kyseenalaistaminen kuuluu muutokseen sekä omien tarpeiden tunnistamiseen ja mahdollistaa tätä kautta syvemmän itseymmärryksen syntymisen. Oman kasvusi kannaltasi on tärkeää, että pystyt keskustelemaan avoimesti myös omista epäilyksistä terapeutin tai henkisen ”opettajasi” kanssa.
​

Hyvä lähtökohta hyvinvointiin on eheä itsetuntemus

”Henkisellä harjoituksella ei voi sivuuttaa omaa psykologista kasvua.”

Terapeutin ei tarvitse täysin ymmärtää henkistä harjoitustasi vaan enemmänkin rakentaa kanssasi "joustavampaa" mieltä henkisen harjoituksesi rinnalle. Esimerkiksi meditaatio-opettajan on myös hyvä ymmärtää, että eheä itsetuntemus sekä sosiaalinen tukiverkosto tukevat kasvua omalla henkisellä tielläsi. Jos sinun on esimerkiksi vaikea tunnistaa sekä kunnioittaa omia rajojasi tai tunteitasi voi esimerkiksi myötätunnon tai syvän rakkauden tunteen kokeminen tuntua hyvin kaukaiselta. Emme voi luoda oikotietä tai kiirehtiä tulevaisuuden ratkaisuihin oman kasvumme tiellä vaan ottaa rohkeasti käsittelyyn ne arkiset haasteet mitä kukin päivä eteemme tuo. Hämmennyksen hetkellä onkin hyvä suhtautua itseensä kärsivällisen myötätuntoisesti luottaen, että seuraava askel elämässä näyttäytyy ja avautuu silloin kun omat jalat kannattelevat tukevasti ja vahvasti tässä hetkessä. Ja tämä tapahtuu juuri oikeaan aikaan silloin kun olet siihen valmis.


Tommi Aspelund on yksilö- ja pariterapeutti, jolle meditaation lisäksi ihmissuhteet sekä arki ovat usein kaikkein hedelmällisimpiä henkisiä harjoituksia.

Kirjoitus on julkaistu myös Väestöliiton blogissa 2/2021