<![CDATA[Hoito- ja terapiatila ELOHUONE / Tommi Aspelund - Blogi]]>Fri, 07 May 2021 21:28:12 +0300Weebly<![CDATA[MIEHELTÄ MIEHELLE: AVAA SYDÄMESI KIPEILLE TUNTEILLE JA VAPAUDU HÄPEÄSTÄ]]>Fri, 07 May 2021 04:00:00 GMThttp://elohuone.fi/blogi/miehelta-miehelle-avaa-sydamesi-kipeille-tunteille-ja-vapaudu-hapeasta
Pelkäätkö miehenä kertoa kumppanillesi, että sinullakin on joskus vaikeaa? Kaipaatko hellää ja läsnä olevaa kosketusta, mutta päädytkin suorittamaan seksiä mekaanisesti? Pelkäätkö tulevasi tuomituksi tai hylätyksi, jos kertoisit rehellisesti mitä haluat? Rohkeus puhua vaikeista tunteista voi avata uuden yhteyden sinun ja kumppanisi välille ja tuoda samalla esille aidompaa itseäsi.

Todellisempi minä piiloutuu häpeän tunteen taakse

Perustunteiden, kuten vihan, surun, syyllisyyden, ja myös häpeän tunteen tunnistamisella on suuri merkitys vanhoista totutuista käyttäytymismalleista irtautumisessa. Lapsuudessa tai nuoruudessa opittujen ulkoisten mallien taakse kurkistaminen on tärkeää siksi, että niiden takaa löydämme aidomman, hyvinvoivan ja luovan itsemme. Joskus omien tunteiden ja arvojen sivuuttaminen johtuu myös sukupolvien läpi kulkevasta perheen tai suvun yhteisestä häpeän taakasta. Suvun juhlissa saatetaan puhua: ”Näin meillä on aina tehty, ei sitä kannata muuttaa!” Tai voi olla, että toteat itse useasti: ”En halua olla niin kuin isäni” ja myöhemmin huomaat toimivasi lastesi kanssa samalla tavalla kuin isäsi aikanaan toimi. Tulemme helposti toistaneeksi sukujemme tapoja, jos emme tiedosta riittävästi kantamiamme tunnetaakkoja, kuten esimerkiksi opittua häpeän tunnetta. Vaikeiden tunteiden kohtaaminen voi olla haasteellista. Välillä on kuitenkin hyvä pohtia, kuinka paljon energiaa käytämme tunteiden välttelemiseen ja piilottamiseen.

Häpeä väistyy vain rehellisessä ja läsnä olevassa kohtaamisessa 

Häpeää voisi kuvailla näkymättömäksi muuriksi tai verhoksi oman itsemme ja ympäröivän maailman välillä. Häpeä on sosiaalinen tunne, ja se voi ilmetä kehollisina reaktioina, kuten jähmettymisenä, punastumisena, puheen salpautumisena tai sosiaalisista tilanteista vetäytymisenä. Häpeän takana on kuitenkin aina yksilöllinen, luova ja spontaani ihminen. Ne todelliset henkilökohtaiset tarinat tai sanottamattomat unelmat, joita ei ole uskallettu kertoa työpaikoilla, perheen ruokapöydässä tai yhdessä kumppanin kanssa pitävät aidon minuutemme piilotettuna.

Totuuden ilmaiseminen parisuhteessa

Parisuhteessa kaipaamme erityisesti tunneyhteyttä kumppaniimme. Myös parisuhteessa häpeä rajoittaa meitä olemasta aidosti sitä mitä olemme. Aidon yhteyden löytyessä kipu ja syvemmät tunteet voivat tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jotta aito oma kokemuksemme sekä tarinamme voisi päästä esiin, vaatii se ensisijaisesti rohkeaa läsnä olevaa yhteyttä itseemme. Läsnäolo syntyy silloin, kun uskallamme häpeän tunteesta huolimatta avata totuuden puhumisen ovea, vaikka edes hitusen, siitäkin huolimatta, että emme tiedä mihin päädymme valitsemalla näin. Uskaltamalla kokea kumppanimme kanssa avoimesti kaiken sen, annamme samalla toiselle mahdollisuuden nähdä itsensä sellaisena, kun hän aidoimmillaan on.

Seuraa sydämesi kipua ja sukella siihen

Usein sanotaan, että kuuntele sydäntäsi. Entä jos kuuntelisit erityisesti sitä, mikä saa sydämesi särkymään ja sukeltaisit siihen täysin? Ehkä esteenäsi on mennyt kokemus siitä, että et nuoruudessasi saanut aitoa todellista miehen mallia. Kenties äidin lohduttava syli on jäänyt sinulta kokematta tai kannat mukanasi enemmänkin äidin toivetta miehestä kuin omaa aitoa miehuuttasi. Muiden syyllistäminen onkin helppoa, mutta lopuksi vastaus ja paraneminen on oman sydämesi ja sen sisällä olevan kivun tutkimisessa. Jokainen meistä on jäänyt joskus vaille jotakin menneisyydessään, mutta voimme saada myös korjaavia kokemuksia ihmissuhteissamme läpi elämämme.

Jos emme anna mahdollisuutta aidolle luottamukselle, jäämme myös itse rakkauden laidalle

Jokainen syvä ihmissuhde tai parisuhde on aina mahdollisuus kasvaa ihmisenä ja kohdata kumppanin kanssa myös omat vaikeat tunteensa. Vaikeiden tunteiden tai häpeän takana on läsnäolon tila ja siitä kumpuava aito miehisyys, innostus, inspiraatio sekä rauha, jotka luovat parhaimmillaan ympärilleen todellista turvaa ja luottamusta. Mutta turvallisen roolin saavuttaaksemme, meidän on kysyttävä ensin itseltämme, ”mitä olen valmis rakastamaan itsessäni ja kumppanissani?” Kun annamme läsnäolomme kautta myös kumppanillemme tilaa ilmaista esimerkiksi surua tai turvattomuuttaa, ja suhtaudumme siihen rakkaudella, muutumme siinä hetkessä syvästi myös itse. Emme voi enää säilyä samanlaisina, kun kuulemme ja näemme kumppanimme kivun.

Osoita kiinnostusta myös kipeitä tarinoita kohtaan

Se sävy ja mielentila, josta puhumme kumppanillemme, välittyy myös erilaisina tunne-energioina. On eri asia kysyä kiinnostuneesti ja avoimesti toiselta ”mistä olet nyt huolissasi”, kuin syyttäen ja vastausta vaatien. Kiinnostuneet sanat ja läsnäolosta nouseva aito kuuleminen antavat tilaa kohtaamiselle ja luottamukselle. Kiinnostuneisuus osoittaa sen, että puhuminen on siinä hetkessä turvallista. Todellinen läheisyys syntyy vain rehellisyyden kautta, ja sillä voi löytää myös tien kauas häpeän muurien ja verhojen ulottumattomiin.


Viisi käytännöllistä vinkkiä aidomman tunneyhteyden saavuttamiseksi kumppanisi kanssa:

  • Pohdi sitä, missä tilanteissa tunnet epämääräistä pelkoa tai emotionaalista kipua. Anna sanojen nousta rohkeasti keskustelussa kumppanisi kanssa hakematta mielessäsi tilanteeseen valmista ratkaisua.
  • Hae kumppaniisi kontaktia katseen tai kosketuksen avulla.
  • Pyydä rehellisesti ja myötätuntoisesti sitä, mitä juuri sillä hetkellä tarvitset ja haluat.
  • Ole kumppanisi tukena, vaikka hän kokisi vieraita tunteita.
  • Anna itsellesi lupa olla sellainen kuin olet – myös keskeneräinen.


    Kirjoitus on julkaistu myös Väestöliiton blogissa 4/2021
]]>
<![CDATA[TERAPIAAN VAI JOOGATUNNILLE?]]>Tue, 19 Jan 2021 20:19:51 GMThttp://elohuone.fi/blogi/terapiaan-vai-joogatunnille
Joogaa, meditaatiota, energiahoitoja, syvähengitystä, shamanismia, tantraa…erilaisia henkisiä suuntauksia sekä harjoituksia on lukuisia ja monet niistä ovat nykyisin myös iso osa länsimaalaisen tavallisen ihmisen elämää. Ei ole harvinaista, että myös terapiapalveluita käyttävät ja niitä tarvitsevat ovat kiinnostuneita myös muunlaisesta itsetutkiskelusta ja harjoittavat terapian rinnalla esimerkiksi meditaatiota tai joogaa.

Henkisellä harjoituksella en tässä yhteydessä viittaa
​uskonnollisuuteen tai hengellisyyteen vaan kiinnostuksen kohteisiin, joista moni löytää syviä merkityksiä omalle elämälleen. Henkiset harjoitukset voivat avata myös erilaisia kokemuksia tai tuntemuksia, joita voi olla vaikea selittää muille. Ihminen kaipaa ”henkistä vapautta” sekä oman tarkoituksellisuutensa ymmärtämistä. Usein juuri tämän ymmärryksen lisäämiseen monet henkiset harjoitukset tähtäävät.
Terapian tarkoitus voi taas osaltaan olla vahvistamassa mielen ”rakennetta” riittävän lujaksi sekä yhtä aikaa niin joustavaksi, että myös säännölliselle henkiselle harjoitukselle omassa elämässä olisi tilaa ja siitä voisi kokea aidosti hyötyvänsä.



Terapia ja henkinen harjoitus yhdessä

Itsenäinen henkinen harjoitus olipa se sitten vaikkapa meditaatio voi jossain vaiheessa nostaa esille hankalia tunteita, muistoja tai esteitä oman kasvun tiellä. Niiden jäsentämiseen ja ymmärtämiseen taas terapian kautta voi löytää uusia keinoja. Luottamuksellinen ja vastavuoroinen keskustelu terapeutin kanssa on oivallinen tapa tulla tietoisemmaksi omista toimintamalleistaan sekä vahvistaa erilaisia arjessa tarvittavia selviytymiskeinoja. Turvallisen terapeutin kanssa on mahdollista vapautua omista tunnetaakoistaan sekä myös vanhoista, joskus jopa koko elämän mukana kulkeneista lapsuuden kaltoinkohtelun kokemuksistaan, jotka toisaalta voivat olla myös merkityksellisiä käännekohtia henkisen kasvun tiellä.


Sitoutuminen vahvistaa luottamusta elämään

”Hämmennys on myös uutta synnyttävä mielentila”

Joskus varsinainen oma sisäinen työ ja aito minuuden eheytyminen alkaakin silloin kun esimerkiksi huomaat heijastavasi terapeuttiin vahvasti omia tunteitasi tai vaikkapa kyseenalaistat ylipäätään omia syitä terapiassa käymiseen. Hämmennys tai turhautuminen eivät aina kerro suinkaan siitä, että suunta olisi väärä: juuri silloin vaaditaan sitoutumista, vaikeiden tunteiden sietämistä sekä aitoa luottamusta itseen ja omiin valintoihin. Sama pätee omaan henkiseen harjoitukseesi. Epäilys ja hämmennys voi olla kuin elämäsi risteyksen tienviitta, jossa lukee: haluatko todella jatkaa tähän suuntaan?

Kyseenalaistaminen kuuluu muutokseen sekä omien tarpeiden tunnistamiseen ja mahdollistaa tätä kautta syvemmän itseymmärryksen syntymisen. Oman kasvusi kannaltasi on tärkeää, että pystyt keskustelemaan avoimesti myös omista epäilyksistä terapeutin tai henkisen ”opettajasi” kanssa.


Hyvä lähtökohta hyvinvointiin on eheä itsetuntemus

”Henkisellä harjoituksella ei voi sivuuttaa omaa psykologista kasvua.”

Terapeutin ei tarvitse täysin ymmärtää henkistä harjoitustasi vaan enemmänkin rakentaa kanssasi "joustavampaa" mieltä henkisen harjoituksesi rinnalle. Esimerkiksi meditaatio-opettajan on myös hyvä ymmärtää, että eheä itsetuntemus sekä sosiaalinen tukiverkosto tukevat kasvua omalla henkisellä tielläsi. Jos sinun on esimerkiksi vaikea tunnistaa sekä kunnioittaa omia rajojasi tai tunteitasi voi esimerkiksi myötätunnon tai syvän rakkauden tunteen kokeminen tuntua hyvin kaukaiselta. Emme voi luoda oikotietä tai kiirehtiä tulevaisuuden ratkaisuihin oman kasvumme tiellä vaan ottaa rohkeasti käsittelyyn ne arkiset haasteet mitä kukin päivä eteemme tuo. Hämmennyksen hetkellä onkin hyvä suhtautua itseensä kärsivällisen myötätuntoisesti luottaen, että seuraava askel elämässä näyttäytyy ja avautuu silloin kun omat jalat kannattelevat tukevasti ja vahvasti tässä hetkessä. Ja tämä tapahtuu juuri oikeaan aikaan silloin kun olet siihen valmis.


Tommi Aspelund on yksilö- ja pariterapeutti, jolle meditaation lisäksi ihmissuhteet sekä arki ovat usein kaikkein hedelmällisimpiä henkisiä harjoituksia.

Kirjoitus on julkaistu myös Väestöliiton blogissa 2/2021
]]>
<![CDATA[ONKO SINULLA PARISUHTEESSA AIKAA OLLA MYÖS YKSIN?]]>Wed, 06 Jan 2021 07:18:50 GMThttp://elohuone.fi/blogi/onko-sinulla-parisuhteessasi-aikaa-olla-myos-yksin

​"Emme aina itse pysty erottamaan muiden ihmisten toiveita omistamme."

Ei ole ihmeellistä, että tavatessamme uuden viehättävän kumppanin haluaisimme jakaa päivän jokaisen hetken hänen seurassaan. Tutustuessamme toiseen saatamme tuntea, että olemme kuin yksi ja sama ihminen samanlaisine tarpeineen, mielenkiinnon kohteineen ja unelmineen. On helppoa ajatella, että vihdoin olen löytänyt kauan kaipaamani sielunkumppanin!

Yhdessä oleminen ja asioiden jakaminen toisen kanssa on parhaimmillaan nautinnollista ja jopa eheyttävää. Parisuhteen jatkuessa tiivis yhdessäolo voi kuitenkin välillä tuntua ahtaalta. Tällöin voi kysyä itseltään, olisiko aika kääntyä hetkeksi sisäänpäin? Tämä ei ole kumppanin pois työntämistä vaan keskittymistä aika ajoin omaan itseen. Pystyäkseen todella jakamaan, ihminen tarvitsee riittävästi yksityistä aikaa itselleen tärkeiden asioiden parissa.


Kuinka paljon tarvitsen omaa aikaa?

"Kasvamme yhdessä, mutta koostumme yksin."

Se, kuinka paljon tarvitset omaa aikaa yksinololle tai esimerkiksi harrastuksillesi, on yksilöllistä. Ahdistunut, kiukkuinen tai levoton tunne kumppanin seurassa voi kertoa siitä, ettet ole muistanut huomioida riittävästi omia tarpeitasi. Kun huomaat ihmissuhteessasi happivajausta, voit esimerkiksi raivata kalenterista tilaa viikottaisille hetkille luonnossa liikkumiseen, urheiluun, harrastuksiin, ystävien tapaamiselle tai rentoutumiselle. 

On hyvä kertoa kumppanillesi suunnitelmistasi ja muistuttaa häntä siitä, miksi omat tekemiset ovat sinulle merkityksellisiä. Voisi sanoa, että yksi pitkän parisuhteen salaisuuksista on se, että molemmat tunnistavat itsensä ja toisensa yksilöinä, erillisinä ihmisinä, joilla molemmilla on myös omat tarpeensa ja nautintonsa. Ikään kuin ihmismielen ja tunteiden palaset löytäisivät yksin olemisen kautta paikkansa palapelin suuremmassa kokonaisuudessa.


Tunnetko jatkuvaa stressiä parisuhteessa?

Oman ajan ja omien tarpeiden ”ohittaminen” saattaa pidemmän päälle oireilla epämääräisenä stressinä, levottomuutena tai ahdistuneisuutena. Hankaluus hakeutua omien asioiden pariin ja tarve takertua toiseen voivat olla merkkejä myös läheisriippuvuudesta. Läheisriippuvainen kokee syvää pelkoa yksin jäämisestä ja asettaa muiden tarpeet etusijalle. 

Omista toimintamalleistaan parisuhteessa on mahdollista tulla tietoiseksi keskustellen oman kumppanin kanssa. Joskus saattaa olla tarpeen pohtia käyttäytymistään, tunteitaan sekä tarpeitaan myös esimerkiksi ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Terapia tarjoaa ilmatilaa, näkökulmia ja uudenlaisia ratkaisumalleja, joiden löytäminen ei aina ole helppoa yksin.


Kaunis kaipuun tunne

Yksin ollessa voi joskus huomata kaipaavansa kumppaniaan. Toisen ajattelemiseen liittyvää kaunista kaipuun tunnetta ei tarvitse muuttaa tai ”korjata”. Tunteen merkille pantuaan voi muistaa sen, miksi toisen seurassa on niin hyvä olla. Kun olet kokenut asioita myös yksin tai muiden seurassa, on kokemuksista ja sattumuksista mukava päästä kertomaan kumppanillesi kohtaamisen hetkellä. Entä kun ympäristö ei syystä tai toisesta mahdollista oman fyysisen tilan ottamista? Miten olisi tällöin uppoutuminen hyvän levyn tai kirjan vietäväksi, sopimus puolisosi kanssa siitä, että sinua ei kannata häiritä pariin tuntiin, hiljentyä rentoutusharjoituksen äärelle, keskittyä kädentöihin tai vaikkapa kirjoittaa. Oikea toimintatapa löytyy siitä kun pysähdyt, hiljennyt ja kysyt jälleen itseltäsi: mitä tarvitsen juuri nyt?


Tehtävä oman ajan tutkimiseen: 
Varaa itsellesi 15 minuuttia kiireetöntä aikaa ja kirjoita asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja joita eniten arvostat elämässäsi. Tee sitten lista niistä asioista, joita haluaisit tehdä yksin. Katso sen jälkeen rauhassa listaasi ja kysy itseltäsi, toteutuvatko tärkeät asiat elämässäsi juuri tällä hetkellä. 



Kirjavinkki pariskunnille tai parisuhteesta kiinnostuneille: 
Gary Chapman: Rakkauden kieli (2007).
Tunnetko oman sekä kumppanisi tavat rakastaa? Gary Chapman avaa kirjassaan ymmärrettävästi ja selkeästi viisi rakkauden kieltä, jotka ovat: sanat, lahjat, kosketus, yhteinen aika sekä palvelukset.


Kirjoitus on julkaistu myös Väestöliiton blogissa 5/2020


]]>